BLOGI

Olen yksi niistä Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättäjistä, jotka ovat viime päivinä puhuttaneiden koulupiiriuudistusten takana. Olen myös itä-helsinkiläisen koulun opettaja sekä itä-helsinkiläinen perheenäiti. Toisessa koulupiirirajoja käsittelevässä prosessissa olin mukana alusta loppuun saakka, toisessa omaa...

Ajassa, jossa ammattiliittojen asemaa pyritään heikentämään ja eri sektorit käyvät kovaa vääntöä rahoituksista, on selvää, että liittoja tarvitaan. Työntekijöiden asema ei parane itsekseen, siitä voimme olla varmoja.

Jokaisen koulun on oltava maailman paras – se ei onnistu, jos osassa säästetään.

Ahdistus ja uupumus koskettavat entistä useampia peruskoulu- ja lukioikäisiä tyttöjä. Tyttöjen uupuminen kouluissa on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, johon on löydyttävä muutos. Toimia tarvitaan sekä koulujen sisällä että yhteiskunnassa laajemmin.

Suomessa on perinteisesti luotettu opettajien ammattitaitoon ja ajateltu, että poliitikkojen ei pidä puuttua siihen, mitä ja miten opetetaan.

Jotta nuori kokee olonsa koulussa tervetulleeksi, tulee kouluissa olla läsnä olevia aikuisia, joilla on aikaa todella kohdata nuori. Koulujen vastuuta on kuitenkin mieletöntä peräänkuuluttaa, jos opettajien työpäivät menevät arjesta selviytymiseen.

On arvioitu, että tänä vuonna köyhyysrajan alapuolella elää lähemmäs 140 000 lasta. Se on valtava määrä pieniä ihmisiä, joiden elämän ja tulevaisuuden edellytyksiä heikennetään.

Maailma on seurannut Israelin Gazassa käymää sotaa nyt yli vuoden. Tänä lapsen oikeuksien päivänä meidän on käännettävä katseemme Gazaan ja siihen, mitä Israelin toiminta tarkoittaa palestiinalaislasten kannalta.

Avain kovien asenteiden ehkäisyyn on puhumattomuuden kulttuurin katkaiseminen ja mahdollisuus oikea-aikaiseen ja turvalliseen kohtaamiseen. Kirjoitukseen on koottu lista toimenpiteitä, joihin panostamalla väkivaltaista asennetta voidaan ehkäistä.