Saataisiinko ensi valtuustokaudella koulujen arki kuntoon?
Jokaisen koulun on oltava maailman paras – se ei onnistu, jos osassa säästetään.
Tällä viikolla monissa Helsingin kouluissa ja kodeissa on puhututtanut peruskoulujen seuraavan lukuvuoden rahoitus. Koteihin on tullut viestejä, joissa on kerrottu, ettei mahdollisuutta oppikirjoihin ole seuraavanakaan lukuvuonna ja koulujen johtokunnissa on käsitelty henkilöstön vähentämisen tarvetta.
Miten tämä voi olla mahdollista, vaikka kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kokonaisrahoitus on kasvanut?
Petteri Orpo on kertonut usein saavutuksena, että perusopetuksen rahoitusta on kasvatettu. Samaan aikaan ovat kuitenkin päättyneet erilaiset hankerahoitukset, joilla on maksettu monen opettajan palkat.
Koulutuksen rahoitus on jo lähtökohtaisesti takamatkalla muihin Pohjoismaihin verrattuna. Esimerkiksi nyt toteutetun oppimisen tuen uudistukseen tarkoitettu raha kuluu käytännössä koulujen perustehtävän toteuttamiseen.
Samaan aikaan Helsinki on muuttanut perusteita, joilla rahoitusta kohdennetaan vahvempaa tukea tarvitseville alueille. Myös vihreät ovat kannattaneet tuen kohdentamista. Pääperiaate on hyvä, sillä oppilailla todella on erilaisia tarpeita eri asuinalueilla. Toteutus ei kuitenkaan vastaa tarkoitusta, sillä kaikki yhtä aikaa tapahtuvat muutokset näkyvät nyt osassa kouluista merkittävinä leikkauksina. Kokonaisuudesta vastaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Johanna Laisaari (sd).Vahvempaa poliittista ohjausta olisi tarvittu.
Koulutuksen rahoitus ei saisi olla nollasummapeliä, jossa osa voittaa ja osa häviää. Vihreät ovat tehneet läpi kuluneen valtuustokauden töitä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rahoituksen lisäämiseksi. Jos Vihreät saisi yksin päättää, koulutuksen perusrahoitus olisi jo nostettu riittävälle tasolle ja vahvempaa tukea voitaisiin kohdentaa aitona lisärahana. Silloin ryhmäkoot voitaisiin saada kohtuullisiksi, erityisopettajien määrä olisi riittävä ja opetustyötä voisi tehdä ilman jatkuvaa tulipalojen sammuttamista.
Saataisiinko ensi valtuustokaudella koulujen arki kuntoon?
Maria Aarnilinna, Fatim Diarra ja Joanna Lukkarila